(kuva: Sirkku Kouki  2011)

Voi ihmehistä: meidän pikku Pampula on jo veteraani-iässä! Pami jäi meille vastoin tahtoani ("isin pikku prinsessa") ja hölmöyksissäni hukkasin noin vuoden yhteiselämästämme, kun en muka ehtinyt tehdä sen kanssa juuri mitään. Kaikesta huolimatta Pamista kasvoi maailman hienoin aussie; supertykki ja monipuolisuudessaan vailla vertaa. Pamille käy mikä vain milloin tahansa. Se on luonteeltaan oikein malliesimerkki rodunomaisuudesta: suora, rehellinen, innokas, taistelutahtoinen, vartiointi- ja laumaviettinen, uskollinen, luottavainen ja luotettava. Hieman pidättyväinen mutta ystävystyttyään avoimen rakastava. Pamista löytyy hellyydenkipeä, pikkuruinen sylikoira ja määräilevä lady Domina. Ehkä Pami olisi vielä kouluttanut minua muutaman tuloksenkin verran, jos terveyttä olisi riittänyt, mutta ihan kaikkea ei voi saada...  Joka tapauksessa olemme Pamin kanssa saaneet aikaan paljon enemmän, kun ikinä osasin kuvitellakaan. 

Lämpimät onnentoivotukset omalle tukkijätkälleni!

Ja veteraani-iän kunniaksi Pami osallistui vielä junioritestiin, mutta se onkin sitten toinen juttu .