Pami, nimittäin. Ja pahasti. Käytiin illalla Eijan ja Apen kanssa tottistlemassa Pärnällä, eikä kuunaan ole nähty moista haahuilua. Haluton, laiska, ei kuuntele, ei tottele, hyppääkin huonosti...  olin jo lauantain kisoja perumassa, mutta Eija sanoi, että eihän nyt tuon takia! Mutta kyllä nyt pelottaa. Valeraskauteen liittyy myös tuo ihmeellinen keekoilu ruoan kanssa, piipittely, sonnassa pyöriminen ja naapurin pystykorvan kanssa tappeleminen. Pesänrakennusta ja lelujen hoitoa ei ole vielä ainakaan ollut. Tämä on Pamilla oikeastaan ensimmäinen huomattava valeraskaus. Toivottavasti myös viimeinen.