Ajelin Pärnälle illansuussa tsekkaamaan tottiksemme kisakuntoa. Oivoi! Eipä sitä paljoa löytynyt.

Paikalla ei ollut ketään muita ja pikku lenkin jälkeen aloitin ensin Pamin kanssa. Ensiksi paikallamakuu siten, että menin piiloon. Tosin ristin sielua ei näkynyt häiriöksi. Seuraaminen oli aika hyvää pienten alkuharhailujen jälkeen. Liikkeestä istuminen erinomainen. Juoksusta jäävissä liikkeissä oli hiukan hidastelua, ja niitä harjoiteltiin muutaman kerran. Sitten jätin wubban valmiiksi eteen lähetystä varten. Sehän tietty kiusasi Pamia noutojen ajan. Noudot oli vähän sitä sun tätä, joten kävin hakemassa lelun pois. Sitten alkoi noutohommelit sujua keskittyneemmin. Pahus vain hihkaisee aina kun lähtee kapulalle. Eteen Pami lähti hienosti vaikka palkka ei ollutkaan näkyvissä.

Unskin pöhkäle on niin kenttäsidonnainen, että tekee takuulla kaikki virheet mitä kisoissakin, kun treenataan Pärnällä tai Linnunlahdella. Seuraamiset oli aivan retuperällä, liikkeestä istuminen meni maahanmenoksi 4 kertaa peräkkäin. Sitten opetin sille istumisen uudelleen ja palkkasin wubballa; johan alkoi muisti palailla pätkittäin. Juoksuosuuksien seuraamiset olivat aivan kamalat mutta itse maahanmeno ja seisomaan jääminen olivat hyvät. Tasamaanouto hyvä, mutta metriesteellä takaisin tullessaan Unski ei ottanut tarpeeksi vauhtia, jäi seisomaan kapula suussa esteen taakse ja kiersi sitten pää riipuksissa kapulan kanssa luokseni. Laitettiin vähän intoa ja vauhtia hyppyyn, ja hyvinhän se meni. Samoin estenouto. Ehkä kannattaisi harjoitella pienemmällä kuin kilon kapulalla.

Eteen meno oli ihan loistava, samoin maahanmeno. Ja paikalla makuu (myös häiriöttä) ok.