Kesän ensimmäiset vepe-kokeet lähestyvät, joten oli jo korkea aika käydä kesän ensimmäisissä treeneissä. Kylmä ja sateinen sää, mutta ei se menoa haitannut. Pami-paran tisuja piti kyllä varoa. Siksi suunnittelin hyvin kaksi lyhyttä treeniä, kuivasin hauvan välillä hyvin ja pidin auton lämpimänä.

Ensimmäisenä tietysti vienti. Nyt purin paketista talvella Helsingistä ostamani maagiset käsikranaatit, niitä on nyt siis kaikkiaan kolme. Leikitin Pamia ensin yhdellä rantaan kävellessämme. Annoin kaikki kolme lelua Jonnalle mukaan veneeseen ja ennen lähetystä Jonna vielä näytti Pamille lelua. Pami vei ensin poijun oikein mallikkaasti - vaikka irrottikin hiukan liian aikaisin - ja sai vaihdossa käsikranaatin. Hurja leikki palkaksi rannalla. Sitten otin lelun pois, rauhoitin Pamin sivulle ja Jonnaheilutteli taas käsikranaattia veneestä. Myös pelastusliivit menivät hienosti veneelle ja Jonnan käteen asti! Taas lensi käsikranaatti veneestä ja Pami ui onnellisena sen kanssa rantaan. Ja kerta vielä. Nyt Pami ei meinannut uskoa, että veneessä on vielä yksi lelu, joten Jonnan piti heilutella lelua oikein näkyvästi ja lähetyskin piti uusia, mutta niin vain Pami vei vielä patukankin veneelle. Hieno juttu! Mahtavat kehut, kunnon leikki ja autolla lihapullia! Aikamoinen rutistus ensimmäiseksi uintikerraksi koko kesänä!

Pami sai huilata muiden treenatessa, ja kun otin sen autosta seuraavaa kierrosta varten, se alkoi palella melko pian. Yritin lämmitellä sitä hieromalla jajuoksuttamalla. Eihän siltä intoa puuttunut, vaikka olikin vilu. Meillä oli käytössä vain yksi vene,joten jouduimme hiukan soveltamaan hukkuvan pelastusta. Teimme niin, että Jonna oli soutamassa, minä Pamin kanssa veneessä ja Mari hukkuvana ui veneen perässä pitäen veneen laidasta kiinni. N. 30 metrin päässä rannasta Mari jäi kellumaan ja jatkoimme matkaa vielä toistakymmentä metriä. Merkistäni Mari alkoi polskia ja lähetin Pamin pelastamaan "auta" - käskyllä. Kyllä tytteli tiesi heti, mitä tehdä. Suunta vain tuotti hiukan hankaluuksia: Kaunisniemessä on nimittäinrannalla iso laavu, jossa treeniporukka aina istuskelee (varsinkin sateella) ja kassit ja palkat ja muut on tietysti siellä. Tottakai koira suunnistaa laavua kohti, eikä tolppien väliin! (Ainakin kouluttamaton koira, toim. huom.) Huusin Johannalle, että ottaisi käsikranaatin ja menisi tolppien väliin kutsumaan Pamia. Huusin itse samalla veneestä "rantaan!" -käskyä, ja hienosti Pami kääntyikin Johannaa kohti ja hinasi Marin tolppien väliin ja rantaan saakka.

Oikein onnistunut ensimmäinen treeni ja hyvä sellainen kisojen alle! Pami oli onnellinen ja väsynyt.