Hanne ja Tapsa toivat Unnun meille torstaina siksi aikaa, kun Hanne meni Helsinkiin Agilityn MM-kisoja seuraamaan. Kyllä oli tytöillä lystiä! Kolme  ja puoli vuorokautta leikkiä, painia, kilpajuoksua ja riekkumista sekä sisällä että ulkona - malttoivat kuitenkin nukkua kun käskettiin. Pamilla ja Unnulla kävi leikit tosi kivasti yksiin ja Unski-äitikin innostui välillä mesuamaan tyttäriensä kanssa.

Sunnuntaina otin Pamin ja Unnun hakutreeneihin. Maasto oli kumpuilevaa sekametsää, paikoin tiheääkin. Keskilinjana polku tai vanha, umpeen kasvanut tienpohja. Vein Unnun ensin n. 10 m päähän aloituspisteestä katsomaan, kun maalimiehet lähtivät metsään. Käänsin koiran pois ja menin sitten lähettämään sen, ensin oikealle. Unnu lähti hienosti ja upposi kulmaan asti, mutta palasi ilman rullaa. Otin koiran kiinni ja Mika meni kysymään maalimieheltä, ottiko Unnu irtorullan. Oli kuulemma käynyt lähellä, mutta lähti heti pois ilman rullaa. Hmmm! Lähetin sitten vasempaan etukulmaan - taas sama juttu! Ilman sen kummempia taivasteluja otin Unnun hihnan ja vein sen autoon. Tuli varmaan liian monta uutta asiaa pienelle. Päätin miettiä juttua ja ottaa Unnun myöhemmin uudelleen.

Pamille tehtiin helppo ja kiva harjoitus: sadan metrin alueelle neljä maalimiestä, kulmiin. Oikeassa etukulmassa pöheikössä "maastotunnelissa". Vasemmassa etukulmassa pienen rinteen alla pressuun kääriytyneenä. Oikeassa takakulmassa mättäiden välissä maastokankaaseen kääriytyneenä ja vasemmassa takakulmassa kevythäkissä, jossa pressu päällä.

Tehtiin harjoitus irtorullalla. Kaikki meni hienosti, aluksi tuppasi olemaan vähän hallintaongelmia liian vauhdin vuoksi. Väliin tuli myös kaksi hyvää tyhjää pistoa. Löydöillä otin Pamin aina ensin sivulle ja sitten vasta annan maalimiehille luvan palkata broileripullilla. Ja lopuksi annettiin wubbale kyytiä!

Kun kaikki muut olivat harjoituksensa tehneet, otettiin Unnu uudestaan. Toin sen aloituspisteeseen ja näytin sille irtorullia, jotka olivatkin ihan erilaisia, kuin Unnun omat kotona. Innoissaan se otti niitä suuhun ja tarjosi minulle, joten siltä osin homma kunnossa. Sitten Unnu pyöri siinä jaloissamme sen ajan, kun ohjeistin maalimiehet ja annoin heille namirasiat. Ensimmäinen maalimies näytti Unnulle rullaa ja namirasiaa ja lähti juoksemaan oikeaan etukulmaan. Pikkuhauva oli ihan täpinöissään, lähti perään ja toi rullan hienosti. Vauhti näytölle oli aivan hirmuinen! Että jaksaa vetää, mokoma kirppu! Kaksi seuraavaa maalimiestä laitettiin valmiiksi, ja homma sujui hienosti. Viimeistä maalimiestä Unnu joutui ihan kunnolla etsimäänkin, kun ei saanutkaan hajua heti sitä, mistä lähetin sen. Taitava pikku koira! Vaati vain hieman uuteen tilanteeseen tutustumista. Ja wubbakin oli tosi kiva Unnun mielestä!