...ja myös pientä koiraa. Kävimme siis Pamin kanssa eilen vepe-kisoissa Kuopiossa, missä kompastuskiveksi monelle kilpailijalle muodostui erittäin voimakas virta. Aallokko sinänsä ei ollut kummoista. Aamupäivällä oli vielä poutaa, mutta hiukan ennen puolta päivää alkoi sataa.

Ensimmäinen liike uinti ja veneen hinaus meni muuten ihan hyvin, mutta se virran kehveli vei Pampula-rukan 8 m maalin ohi. Vientiä aloitettaessa Pami oli hurjan innokas, mutta kahlattuaan dami suussa muutaman metrin se älysi taas virran voiman eikä meinannut lähteä. Lähtipä kuitenkin muutaman lisäkäskyn pakottamana, mutta vielä puolivälistä meinasi kääntyä takaisin! Pamilla oli ihan täysi työ päästä veneelle saakka, kun virta painoi pikku hauvaa vain pois päin veneestä! Vielä aivan veneen vieressä se kääntyi katsoaan minua ja huusin sille vielä lisäkäskyn, joka oli jo neljäs ylimääräinen. Sitten se raukka pudotti damin juuri kun avustaja oli tarttumassa siihen. Ja jäi hämmennyksissään odottelemaan palkkaa, pikku kulta. Kutsuin sitä, joten kaikkien ylimääräisten käskyjen ja pudotuksen jälkeen pisteitä jäi 17. Mahikset ykköstulokseen menivät siinä, mutta pääasia, että vei! Kyllä sitä sitten rannalla juhlittiin . Kaikkiaan vain 5 koiraa suoritti viennin! Tämän liikkeen jälkeen jo kuusi koirakkoa oli keskeyttänyt!

Sitten päivä olikin jo puolessa. Tuomari päätti helpottaa rataa vaikeiden olosuhteiden vuoksi, ja siirrätti maalilinjaa myötävirtaan eli viitisen metriä. Alkoi sataa hiljalleen ja tuuli sekä virta tyyntyivät.

Pami teki loput kaksi liikettä moitteettomasti eli täysin pistein. Loppupuolella vielä yksi koirakko keskeytti; kaikkiaan siis puolet kilpailijoista keskeytti! Ällistyttävää. Meidän loppupisteet olivat 84, siis kakkostulos ja sijoituimme avoimessa luokassa toisiksi. Palkinnot olivat taas järisyttävät, kuten vepessä yleensäkin: pokaali, kaksi pussia puruluita ja pehmolelu!

Ihan kiva reissu kaiken kaikkiaan, vaikka niitä ykköstuloksiahan me... Mukavinta oli jutella Marja-Leena Hiturin kanssa pitkästä aikaa ja nujuutella kahta 13-viikkoista nöffivauvaa. Olin niin poikki ja viluissani, etten jaksanut lähteä moikkaamaan Hannaa ja Maita Kuttukuuhun. Kotimatkalla iloitsin myös Susun hienosta näyttelydebyytistä: 2 X ROP-pentu Joensuussa ja Elsan nollaradasta Janakkalassa.

Tänä aamuna kuulin, että Hanne oli pudonnut eilen hevosen selästä ja murtanut nilkkansa! Nyt on kaikki aatokset Hannen tukena!