Pamppu se rakentaa juoksua taas pitkään ja hartaasti. Viikko sitten se oli niin rakastunut Takalan Vekkuliin että olis lähtenyt sen kanssa heinälatoon vaikka heti. Eilen sitten piti Vepsäläisen brassipojille Ticolle ja Pelelle esitellä ensin takapuolta ja sitten pelotella näykkimällä. Bitch! Kotioloissa on havaittavissa lievää levottomuutta ja syliin olis päästävä vähän väliä. Röh-possu (joka on menettänyt äänensä) ja Krokotiili Niilo Niili joutuvat melko koville ylenpalttisten hellyyspuuskien aikana.

Susun lonkkalausunto tuli sitten C:nä. Ahon mukaan kyseessä ei ole dysplasia eikä nivelrikko, vaan nuoren koiran löysyys. Annetaan siis Susun kasvaa rauhassa ja otetaan vuoden päästä uudet kuvat. Jos sittenkin vielä on C-lonkat, niin eipähän siinä sen kummempaa, kuin että sitten Sususta ei tule jalostuskoiraa, tulkoon vaikka mitä muuta erinomaista. Siinä tytössä aineksia riittää.

Päänvaivaa tuo lausunto on kuitenkin aiheuttanut. Rockyn takana on Excellentiä ja Unnun takana A:ta ja Excellentiä. Ehkäpä syy löytyy niistä tutkimattomista esivanhemmista tai sitten sattumasta. Tai sitten hitaasta kehityksestä. Mielenkiintoista. Vielä mielenkiintoisempaa on ollut pohtia, käyttääkö Rockya Pamille vai ei. Rockyn jälkeläisnäyttö USAssa on hyvää, ja olen kokonaisuutena oikein tyytyväinen Rockyn ja Unnun pentueeseen. Unnu ja Pami ovat tyystin erilaisia koiria, ja Pami voi tuoda isänsä puolelta aimon annoksen käyttöominaisuuksia, jotka haluaisin nähdä yhdistettyinä tuohon vanhaan Mistretta-linjaan, jota Rocky vielä edustaa.

Pamille on olemassa toinenkin sulhasvaihtoehto. Tiedän melko tarkkaan, mitä siitä yhdistelmästä olisi odotettavissa, mutta käytännön riskit ovat melko suuret, enkä haluaisi Pami-parkaa sellaiseen myllytykseen. Ei kai tässä auta muu kuin odotella nyt ensin Epun lonkkalausuntoa ja miettiä sitten asiaa eteenpäin.