Tosin (ei niin kuivalla) maalla. Kelpo joukko innokkaita vepeharrastajia kokoontui raviradan parkkipaikalle kumiveneen ja runsaan välineistön kanssa. Oli siinä ohikulkijoilla niskat mennä nurin, kun yksi istua hojottaa kuran keskellä kumiveneessä ja muut seisoo vähän matkan päässä huutamassa "hyvä hyvä" ja taputtamassa käsiään. Siinä välillä toki juoksi koira - yleensä viemässä tai tuomassa jotain suussaan.

Harjoittelimme siis enimmäkseen vientiä - tuota vepeilijöiden ikuista murheenkryyniä. Pami oli ihan innoissaan,kun sai revittää vähän uutta käsikranaattiaan, ja tuntui muistavan heti, mistä on kysymys, kun näki Johannan menevän veneeseen istumaan. Pami vei hienosti oman patukkansa ja sai palkaksi lelunsa. Seuraavilla kerroilla se alkoi pudottaa patukkaa veneen viereen, kun näki, että Johannalla on lelu. Harjoittelimme useampaan kertaan, eikä palkkaa tullut, ennen kuin Pami vei patukan  Johannan käteen saakka. Toisella kierroksella homma sujui jo paremmin ja Pami vei hienosti pari kertaa myös pelastusliivit. 

Muksu-poika oli myös hommissa  ja tietysti ihan täynnä intoa. Ekalla kerralla palkkaus meni vähän pieleen, ja ehkä siitä syystä Muksu meni vähän epävarmaksi esineen luovutuksen kanssa. Sitten Riitta ottikin Muksun ihan lähelle venettä, ja muutaman kerran saatiin onnistunut luovutus vastaanottajana toimineelle Sadulle. Siitä se lähtee!

Ennen treenejä kävimme Sirkun ja Susun kanssa pikku lenkillä Linnunniemessä. Oli kiva talloa sohjossa vaihteeksi vähän eri maisemissa.