...eli peltileikkuri. Tuo Viia-pentunen, nimittäin. Lauantaiaamuna klo 6 tulin alakertaan ja löysin tuvan lattialta kuvassa näkyvän "esineistön".  Pentunen näytti olevan ihan kunnossa ja iloinen, ei haavoja suussa eikä muitakaan oireita ulkoisista tai sisäisistä viiltohaavoista. Mieleen pamahti neuvo parsan syöttämisestä, mutta mistäs minä nyt tähän hätään parsaa olisin saanut. Kehotin Hansua tarkkailemaan penneliä ja lähdin itse Unskin kanssa Lieksaan mejä-kokeeseen.

Koe meni penkin alle: Unski jäljesti innokkaasti 30 m, teki tarkistuspiston sivulle, lyttäsi korvat niskaansa ja otti takajäljen autolle nelivedolla. Ilmeisesti karhu oli liikenteessä samalla tontilla.

Oluttölkin pilkkomisesta on nyt 5 päivää ja penneli voi edelleen hyvin.