Ajelin sunnuntaina Selkielle Josepan hakutreeneihin. Meitä kerääntyikin paikalle oikein sopiva joukko: 6 koiraa omistajineen + Unski, joka oli mukana siltä varalta, että jos muilla ei ole mitään sitä vastaan, että treenaan kahden koiran kanssa, niin Unskikin saa hakuilla, jos taas ei käy, niin teen Unskille esineruudun. Homma sujui kuitenkin varsin juohevasti ja fiilis oli kiva eikä kellään tuntunut olevan suurempaa kiirettä pois, joten Ulpukkakin pääsi sitten ukkoja etsimään.

Tallasimme n. 120 m alueen kangasmetsään. Keskilinja nousi loppupäästä jyrkästi ylöspäin mäelle, missä olikin mukavasti piiloja. Pamille laitettiin 4 maalimiestä valmiiksi: 1. vasempaan etukulmaan, 2. n. 50 metriin oikealle sivulinjalle, 3. mäen alle n. 90 metriin vasemmalle ja viimeinen oikeaan takakulmaan myös alaspäin viettävään rinteeseen. Kaikki piiloutuivat kunnolla, ilmaisut irtorullilla ja palkkana namuja heti kun saapuu näytölle. Viimeisellä maalimiehellä lisäksi wubba.

Tuulta ei ollut yhtään, joten ensimmäiselle maalimiehelle jouduin lähettämään uudestaan. Pami teki kyllä melko hyvän piston, mutta ei saanut hajua läheltäkään ja kaarsi vasempaan ennen maalimiestä. Sen jälkeen kaikki sujuikin kuin tanssi. Jokaisen maalimiehen luona Pami ei kovin paljoa välittänyt namipalkasta, vaikka lihapullaa ja kissanruokaa oli tarjolla. Se selvästi odotti ja kyttäsi wubbaa, viimeisellä maalimiehellä jopa niin kiihkeästi, että jätti namit kesken. Seuraavalla kerralla siis kokeilemme pelkkää lelupalkkaa!

Unskille kaksi maalimiestä: 1. vasempaan etukulmaan ja toinen n. 50 metriin oikealle sivulinjalle, siis nousevan mäenharjanteen taakse. Molemmat kunnolla piiloon, namipalkat näytöillä ja viimeisellä jälleen wubba. Mummu teki työt tapansa mukaan hyvin ja oli ihan liekeissä wubban löydettyään.

Illalla päikkäreiltä noustessa Unskin vasen takajalka oli kipeä, tai sitten vain puutunut. Se oli ihan jäykkä ja ontui vähän.  Hieroin sitä pikkuisen ja puhaltelin, ja siitähän tuli kuin uusi. Mutta ei ole Unski ihan viime kevään tyttöjä enää.