Hakutreeneihin mennessä tallasin Unskille jäljen. Se ehti vanhentua 3 tuntia 45 minuuttia. Maasto oli risukkoista mäntykangasta, yksi metsäautotien ylitys - tosin en tehnyt ylitystä suoraan, vaan kävelin viistosti tietä myöten vain hieman vaikeuttaakseni asiaa. Jäljelle tuli pituutta n. 800 m, jana 40 m. Kuusi kulmaa, joista 2 terävää. Ja tietysti kuusi keppiä.

Sattui hassusti, kun en muistanut, mihin olin jättänyt ekan kepin. Unski merkkasi tarkkaan yhden paikan jo ensimmäisellä suoralla, ja olin melko varma, että keppi oli siinä. Pyysin Unskia vielä uudestaan tarkistamaan paikan ja etsin keppiä Unskin merkkaamasta pakasta itsekin, mutta emme me siitä keppiä löytäneet. Jatkoimme sitten matkaa, ja jäljen loputtua mulla oli taskussa kuusi keppiä. Kaikki onnistui hienosti! Unski otti kulmat hyvin, oikealle kääntyvät paremmin kuin vaemmalle kääntyvät. Janatyöskentely osui lähes nappiin. Lihapullia ja rapustuksia tuli jokaisesta kepistä ja lopuksi viskeltin patukkaa.