Tällä kertaa kokoonnuimme hakutreeneihin Kettuvaaralle meidän kylälle. Mukana olivat Anna ja Lysti, Aija ja Rini, Satu ja Viiru sekä Topi, Eija ja Ike + minä ja Viia. Tallaamassa ja purkamassa oli lisäksi Aijan Neve.

Sää oli varsin suotuisa pilvipouta ja vienoa tuulta kello kymmenen suunnasta. Tallasimme noin sadan metrin radan mukavaan sekametsään vaaran laelle. Alussa näkyvyys oli vähän parempaa ja tiheämpiä pusikoita sitten loppupätkällä.

Tämän kesän tavoitteena on ollut antaa Viialle vain mukavia kokemuksia ja onnistumisia metsässä; siis luoda hyvä pohja varsinaisille harjoituksille, jos ensi kesänä päätämme jatkaa hakuharrastusta. Nyt laitettiin Viialle neljä haamua, kaikki mahdollisimman kauas keskilinjasta. Kaikki meni hyvin ja innokkaasti. Maalimiehet toivat lapsosen pois syötellen lihapullaa. Lopuksi leikimme Aijan lainawubballa (pöhkö mamma unohti oman vauvawubban kotiin).

Eipä näistä treeneistä siis ollut paljon kertomista. Mutta oli kauhean kiva ilta: mukava porukka, hyvä sää, metsä täynnä sieniä, mustikoita, puolukoita ja vattuja. Ja hurjan kiva koiralauma riekkumassa lopuksi sulassa sovussa keskenään.

Ai niin: Ike oli ensimmäistä kertaa elämässään hakumetsässä. Koiran ja ohjaajan tuntien ehdotin, että opetetaan sille rullailmaisu yksin tein. Ja sehän toimi! Yllättynyt

Menin irtorullan kanssa muutaman metrin päähän metsään Eijan pidellessä innokasta koiraa. Kävin kyykkyyn ja pidin rullaa kädessä maan pinnassa. Eija lähetti Iken joka haki rullan ja vei sen Eijalle. Seuraavaksi menin rullan kanssa samaa linjaa, mutta kauemmaksi. Ja kolmannella kerralla vielä kauemmaksi. Sitten laitettiin Ikelle kolme maalimiestä, yksi kerrallaan, alueelle irtorullan kanssa. Ja poika hakemaan.

Lopuksi Eija palkkasi pallolla ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei kun kisomaan!

Ai niin, se näyttö pitäisi varmaan vielä opettaa ja... no, luovutuksessa on kyllä vähän enemmän kuin hiukan säätämistä Silmänisku... 

Mutta näinkin voi aloittaa. Näköjään.