Jos ei Viia muuta oppinut alkeistottiskurssilla, niin ainakin sen, että "tottista, tottista!" tarkoittaa hauskanpitoa ja leikkiä. Mutta kyllähän se muutakin oppi. Torstaina oli viimeinen kerta, ja jokainen sai valita kaksi opeteltavaa asiaa. Otimme Valo-siskosta mallia ja valitsimme ekalle kierrokselle paikallaanolon ja tokalle eteen lähettämisen. Maahanmenojen nopeudessa on edelleenkin toivomisen varaa, mutta Riikka kyllä rohkaisi sanomalla, että on ne parantuneet. Viia pysyy jo pikku hetken paikallaankin ihan rauhallisesti, tosin asento on usein kuin bordercolliella: pää matalalla ja kaikki jalat alle taivutettuina siten, että pääsee äkkiä singahtamaan liikkeelle tarpeen tullen mihin suuntaan tahansa.

Eteen lähettäminen on Viialla hyvä, suora ja nopea. Niin nopea, että ihan pelottaa, kuinka saan sen joskus menemään myös maahan. Ei auta muu kuin harjoitella, harjoitella, harjoitella... Kiitos joka tapauksessa hyvästä kurssista Riikalle ja Josepalle; muuten ei olisi varmaan tullut harjoiteltua edes tätä vähää! 

Pami oli mukana siksi, että tulisi senkin kanssa treenattua toko-liikkeitä vieraassa paikassa. Seuraaminen melko hyvä, luoksetulo pysäytyksen kanssa ja ilman hyvä, kaukokäskyt hyvät, nouto melko hyvä, liikkeestä seisominen hyvä. Mutta liikkeestä istuminen ja liikkeestä maahanmeno aivan levällään! Taas tiedetään, mitä pitää harjoitella. Pami on niin kuin vanha talo: yhdestä nurkasta kun korjaat, niin toisesta jo leviää.

Tänään oltiin Pamin kanssa pitämässä tottiskurssia lansuleiriläisille. Olipa kivoja isoja koiria ja mukavaa porukkaa! Pampula pääsi häiriökoiraksi ja vähän näyttämään pari juttua. Toivottavasti saivat edes jotain vinkkejä ja intoa treenukseen!

Loput vappuvapaat sujuvatkin koko lauman kanssa pihahommeleissa, siivotessa ja lenkkeillessä edelleen ah, niin kuraisella maaseudulla.