Keskiviikkona treenattiin taas vepeä Kaunislahdessa. Pitkän köyden vienti sujuu Pamilta tosi mallikkaasti. Ensin otettiin pitkältä matkalta eikä venestä annettu palkkaa, vaan minä aloin heilutella maagista käsikranaattia rannalla, kun Pami oli luovuttanut köyden ja kääntynyt ympäri. Toinen kerta otettiin lyhyemmällä matkalla ja palkka tulikin veneestä. Kolmannella kerralla oli myös lyhyehkö matka, mutta minä heitin palkan rannalta. Pamilla ei ole aikomustakaan tarttua köyteen uudelleen takaisinpäin uidessaan, mikä on ihan loistojuttu. Se myös lähtee hyvin viemään.

Mutta se rannansuuntainen vienti. Voi kääk. Ranta on niin houkutteleva. Pami ui kaksi kertaa rantaan patukka suussa. Otettiin vain heti uudestaan ja vähän lyhyemmällä matkalla. Niina joutui houkuttelemaan Pamia veneestä ja näyttämään jopa lelua. Mutta saatiinpahan onnistumaan ja palkattua. Voi hitsinpimpulat, kun saisi tämän liikkeen joskus menemään!

Kuivasin Pamin oikein hyvin ja laitoin sille Back On Trackin ja sen alle vielä ohuen pyyhkeen. Kotona hieroin sitä illalla vähän. Eikä se tullut yhtään kipeäksi! Luulen, että Pamin selälle kaikkein pahin juttu on se liikkuvan veneen pysäyttäminen ja hinaaminen.