Jospa vihdoinkin alkaisin purkaa viime viikon leirimuistoja. Teen sen lajeittain, koska tämä nyt on ensisijaisesti treenipäiväkirjan virkaa toimittava blogi.

Ajelin siis Unskin ja Pamin kanssa Vaalan Suvirantaan jo pe 3.7. rakentamaan luonnetestirataa. Lauantai ja sunnuntai testailtiin koiria Jorman kanssa; mukana myös 3 oikein kivaa aussieta.

Jälki

Lauantai-iltana testin jälkeen teimme innoissamme ensimmäiset jälkiharjoitukset. Janat menivät molemmilla huonosti, mutta jäljet oikein hyvin!

Seuraavat jälkiharjoitukset teimme tiistaina. Ensin Pamille kolme janaharjoitusta: janan päässä merkki ja keppi. Aika vauhdikastahan tuo janalle lähtö on varsinkin Pamilla:

Jani ja Marru ystävällisesti polkivat jäljet Unskille ja Pamille. Molemmilla 6 keppiä ja matkaa ihan kohtuullisesti. Janin Pamille tekemä jälki oli vieläpä erittäin kiharainen. Hienosti menivät!

Viimeiset leirijäljet tehtiin torstaina. Itse tallasin Jatsille voittajaluokan jäljen ja Hertalle avoimen luokan jäljen. Hanne teki Unskille kivan jäljen, mutta sen loppupäähän tuli jotain hässäkkää ja risteämä toisen jäljen kanssa. Unski ajoi jäljen hienosti, mutta luulin itse, että olimme menneet ensimmäisen kepin yli, ja niinpä lopetin viidennen kepin jälkeen. No, ei se mitään.

Marru teki Pamille jäljen, jonka Pami ajoikin hienosti. Sekin jälki meni aivan toisen jäljen kanssa ristikkäin, joten Pami löysi kaikkiaan 7 kepukkaa. Heh! Pienellä treenauksella Pamistakin kehkeytyisi tosi hyvä jälkikoira.

Jälkiharjoituksissa näin omista kasvateista Jatsin lisäksi myös Talan, Pacon, Minan ja Lillin. Isot pojat osaavat jo hyvin, Paco menee kuin vanha tekijä: rauhallisesti ja tarkasti.

Anne ja Tala janaharjoitusta tekemässä.

Virpi ja Paco jäljellä.

Eeva ja Mina.

Esineruutu

Leirillä osallistuttiin pari kertaa esineruutuharjoituksiin.  Ensimmäinen ruutu tehtiin samaan paikkaan kuin viime vuonna, eli ikään kuin kuoppaan. Se oli kaikille koirille tosi vaikea - en tiedä mistä syystä. Pami toi hurjan juoksentelun jälkeen 2 esinettä hyvin, joten lopetin siihen. Ulupukka löysi kaikki kolme hienosti, tosin kolmannen vasta useaman yrityksen jälkeen.

Torstaina oli tehty uusi ruutu loivaan ylärinteeseen. Sieltä molemmat nappasivat helposti kaikki kolme esinettä. Ei nyt passaa pilata tätä liialla harjoittelulla!

Tottis

Harjoiteltiinpa vähän sitäkin. Ja jopa ASCAn tottelevaisuusliikkeitä. Pamille oli liian kova paikka maata paikallaan, kun minä huutelin piilosta kommentteja toisten treenaamiseen. No, se ei tosiaankaan ollut koiran kannalta asiallista. Juoksusta seisomaan jääminen tökkii edelleen. Unski kanssa ei töki mikään, se toimii kuin unelma. Enimmäkseen kuitenkin oli kiva pyöriä kentän laidalla katselemassa toisten hommia.

Sanni ja Lilli.

Hanne ja Unnu.

Susu ja Sirkku.

Hilkka ja Kiri.

Kiri-kaunokainen paikallamakuussa (tahallaan häirittynä).

Haku

Hakua ehdittiin harjoitella kolmena päivänä. Keskiviikkona tein vähän vaativammat treenit kiintorullalla. Unski teki valeilmaisun viimeisellä ukolla: otti rullan heti kun sai hajun, tuli takaisin rulla suussa hidastellen ja syljeksien eli varsin epävarmana, mutta en sanonut mitään. Kytkin näyttöliinan ja mentiin näytölle niin kuin ei mitän olis ollutkaan.  Unski oli kyllä hämillään, tiesi selvästi, ettei mennyt ihan oikein. Tähän olisi ollut huono lopettaa, joten otettiin vielä pakeneva maalimies toiselle puolelle ja suorapalkka siitä.

Pamin harjoitukset menivät aika hyvin - keskiviikkona silläkin oli pientä väsymystä havaittavissa. Sattui sellainen moka, että yksi maalimies piti wubbaa näkyvissä kun Pami meni vasta rullaa hakemaan - ja maalimiehen oli pakko antaa wubba, koska koira ei huolinut tietenkään rullaa. No, eipä mitään: tästä opin sen, että Pamille voi myös toisinaan antaa suorapalkkaa!

Perjantaina tehtiin oikein kivat ja motivoivat harjoitukset molemmille, että jäi oikein hyvä mieli.

Varsin vaikuttunut olin Susun ja Epun osaamisesta hakumetsässä! Susun olenkin nähnyt Josepan treeneissä useasti, mutta Päivi ja Ville ovat tehneet Epun kanssa upeaa työtä!

Susu lähtee täysillä ukolle.

Ville valmiina lähettämään Eppua maalimiehen etsintään.

Muuta yleistä

Kaiken kaikkiaan ihan mahtava leiri. Ihania ihmisiä, mahtava ylöspito, maastot ja hyviä treenejä. Yksi parhaista lisistä viime kesään verrattuna oli, että oli organisoitua ohjelmaa joka illalle. Se vaati toki jonkin verran vaivannäköä, mutta oli ehdottomasti sen arvoista!

Torstaina meidän R-pentue täytti 2 vuotta, ja sen kunniaksi otettiin veljeksistä synttärikuva:

Anne ja Tala (Patchcoat Red Cloud) sekä Virpi ja Paco (Patchcoat Ragtimer).

Lisäksi otettiin kaikenlaisia asetelmia, esim. väreittäin ja myös jälkeläisryhmiä, joista tässä muutamia:

Leirin punaiset (lukuunottamatta Topi-tolleria), vas: Highbuzz's Scandal Johnny, Forest Star's Café Nero, Patchcoat Palmyra, Aussian Foxy Fire, Huti, Ardiente Flor Jugosa, (lähes näkymättömissä) Fairoaks Saltfleet Ty ja Ghosteye's Daring Wildfire.

Taitsu ja lapset eli vas: Ghosteye's Dive Bomber, North Legends Daydream, Ghosteye's Diadem Spider, Ghosteye's Dewberry, Ghosteye's Daring Wildfire ja näiden isäpappa Fairoaks Saltfleet Ty.

Unnu ja lapset, vas: Patchcoat Sweet Dream, Patchcoat Shanghai Lily, emä North Legends Daydream ja Patchcoat Shangri La. (Eppu oli jo ehtinyt lähteä).

Olen kovin iloinen, että niin moni omista kasvateistani oli mukana ja osallistui kaikkeen mahdolliseen.

Mainio harrastuskoira Pampula aloitti juoksun vasta perjantaina eli lähtöpäivänä. Viikonloppu vierähti serkkuni häissä ja kummipoikani rippijuhlissa. Sunnuntai-iltana sekä minä että koirat olimme kaikki rättiväsyneitä kaikesta matkustamisesta ja hulinoista. Nyt saakin mennä viikko ihan ilman isompia ponnistuksia.