Viikonloppu vierähti Unelman kanssa Jyväskylässä kauden ensimmäisessä mejä-kokeessa. Lauantaina Unelma-rukka joutui paimentamaan lapsilaumaa sillä aikaa, kun aikuiset laittelivat äitini terassille uusia valokatteita. Kyllä oli Unelma illalla väsynyt!

Minä sen sijaan rämmin metsässä viitisen tuntia voittajaluokan jälkiä tekemässä. Parikseni sain laukaalaisen Päivin, joka onneksi oli kokenut mejästäjä. Silti ensimmäinen jälki, jonka teimme, kulki varsin vaihtelevassa maastossa. Alkumakaukselta hätistimme kyyn koloonsa. Sitten seurasi ryteikköä, hakkuuaukeaa, vanhaa kuusikkoa, 12 ojan ylitystä, kalliokiipeilyä, metsokukko, oikeita hirvien makauksia ja lopulta vanhaa pellonpohjaa, missä kasvoi nuoria mäntyjä. Olipahan homma. Toinen jälki kulki kauniilla mäntykankaalla järven rannassa upean kallion ympärillä. Päätimme, että minä opastan sen ojien yli hyppelevän jäljen ja Päivi jälkimmäisen.

Illalla niin uupunut Unelma oli lauantai-aamuna rentoutunut ja iloinen. Ajelimme Vesangan Erän majalle kauniissa kesäaamussa. Arvonnassa meille osui jälki numero 7, joka oli maastossa vastapäätä omaa ryteikköäni (numero 8). Pääsin meidän ryhmästä ensimmäisenä maastoon. Tuomari Asko Kukkonen oli oikein mukava, ja oppaani Leila oli myös rauhallinen ja kokenut harrastaja. Unelma murmetti innoissaan, joten lähdin jäljelle turvallisin mielin. Unski lähtikin hommiin aika haipakkaa, ja tuomari toppuuttelikin  minua välillä juoksemasta. Maasto oli sellaista "tavallista", eli ei liian vaikeakulkuista, mutta silti kaikenlaista pusikkoa ja pohjaa. Ehkä koko tarina selviää parhaiten koeselostuksesta:

"Hyvä ohjattu lähtö. Unelma tutkii lähtömakauksen erittäin hyvin ja lähtee sopivavauhtiseen maavainuiseen jäljestykseen. Ensimmäinen osuus kulmalle, missä katkos. Tutkii ensin kulman taustan ja kaartaa seuraavan osuuden suuntaan sen nopeasti löytäen. Toinen osuus yhdellä lenkillä hyvin kulmalle, missä alkaa pyörimään välillä hampailla niittäen heinää ja löytää kulman tuntumasta ihanalle marinadille tuoksuvan myyräkasan. Tässä vaiheessa koira ei saa kiinni seuraavasta osuudesta, vaan pyörii niin kauan aikaa kulmalla, että joudutaan osoittamaan puhdas jälki. Loput kaksi osuutta mallikkaasti kaadolle, mitä tutkitaan selvästi. Kolmas kulma erittäin hyvin. Makauksista kolme osoitetaan erittäin hyvin, yksi hyvin. Upeasti jäljestävä koira, joka jäljestäessään kertoo tarinaa ohjaajan tehdessä koiran perässä juoksupyrähdyksiä. Hyvään jäljestykseen pystyvä koira, joka kerran keskeytti jäljestyksen myyräkasaan."

Loppupuheessaan tuomari tuli samaan päätelmään kuin minä: Unelma luuli myyriä kaadoksi, eikä ymmärtänyt, että vielä olisi pitänyt jatkaa. Itse vielä tyhmänä seisoin jäljen päällä kulmamerkin tuntumassa, joten jälkeä oli vaikea löytää, vaikka Unelma nuuski jopa kulmamerkkiä useaan kertaan. Mutta kaikenkaikkiaan Unelma toimi mielestäni upeasti. Palkkasin sen namuilla heti kaadolla ja autolla leikimme pallolla ja Unelma sai lisää namuja ja kunnon ryypyn.

Oma opastukseni jäi varsin lyhyeksi, sillä kultainennoutaja Tilli oli alusta asti kiinnostunut jostain paremmasta hajusta, kuin tekemästämme jäljestä. Sille tuomittiin kolme hukkaa jo ensimmäisellä osuudella ja ohjaaja keskeytti.

Jäljen purettuani loppupäivä menikin Vesangan majailla hengaillessa Unelman kanssa. Hämmästykseksemme saimme tuloksen, upean hopealaatan, puruluita, namuja sekä koiralle että ohjaajalle ja vielä aplodit kokeen vanhimmalle koiralle.

KOESUORITUKSEN ARVOSTELU

a) Jäljestämishalukkuus (0-6) 4 p.

b) Jäljestämisvarmuus (0-12) 8 p.

c) Työskentelyn etenevyys (0-10) 7 p.

d) Lähdön, kulmauksien, makauksien ja kaadon selvittämiskyky sekä tiedottaminen / kaadolla haukkuminen (0-14) 13 p.

e) Käyttäytyminen kaadolla (0-3) 3 p.

f) Yleisvaikutelma (0-5) 3 p.

Laukauksen sieto Hyväksytty.

Pisteet 38, Palkinto VOI2