Lupauduin Valkeakosken Metsäkansaan kotimieheksi, kun Aaltoset lähtivät pikku reissulle. Aivan varta vasten en toiselle puolen maata ajellut, vaan kun perjantaina olin työn merkeissä Jyväskylässä, niin jätin Unskin ja Pamin mummolaan ja jatkoin siitä yksin eteenpäin. Alunperin suunnitelmissani oli tehdä yllätyshyökkäys Hämeenlinnan aussietreffeille, mutta pääsin lähtemään Jyväskylästä niin myöhään, etten millään ehtinyt. Papu (Unskin emä Tres Colores Bailarina) ja Putte (australiankelpie Kankaan Aslak) hämmästyivät melkoisesti kun astuin ovesta iltahämärissä Aaltosten jo ollessa muilla mailla. Käytiin siinä ruokailun jälkeen iltalenkillä räntäsateessa ja vietettiin sitten iltaa elokuvan merkeissä. Koirat suhtautuivat tilanteeseen varsin rauhallisesti - kuitenkin aina, kun tultiin ulkoa sisään, Papu kävi tarkastamassa yläkerran ja makuuhuoneen, että olisko kotiväki jo palannut.

Aamulenkin jälkeen lähdin käymään Marian, Teemun, Vilman (Patchcoat Rihanna) ja kanin luona Valkeakosken keskustassa. Kylläpä Vilmasta oli kasvanut sievä neiti! Todella hyvin käyttäytyvä ja rauhallinen nuori koira. Vilma on rakenteeltaan tullut kovasti äitiinsä: kevyt ja sievä, hyvin feminiininen. Turkki on suora ja kiiltävä, korvat somasti sivulle taittuneet. Kameraahan mulla ei tietenkään ollut mukana. Oli kyllä hauska seurata kun koira ja kani leikkivät keskenään: kani nuoli Vilmaa ja kiipeili makaavan koiran yli edestakaisin, välillä Vilma muka vähän jahtasikin pupua ja söi papanat suoraan takapuolesta.

Metsäkansaan palattuani siistin vähän Papua. Karvaa lähti harjatessa aika tavalla - ja kyllä siinä onkin, mistä luopua! Papu vaan ei ollut kovin tyytyväinen kun pöksyjä harjattiin, mutta lihapulla korvasi kyllä kärsimykset. Muutaman takunkin leikkasin sen kyynärpäistä, mutta karvaa on niin runsaasti, ettei kynittyjä kohtia huomaakaan. Sitten liukasteltiin loskassa tunnin verran, ja nyt pidän tässä seuraa hauvoille, kunnes lähden ajelemaan jälleen kohti Jyväskylää ja omia kultaisia aussejani.

Eevalta tuli neljän maissa viesti Madridista: olivat Patun kanssa turvallisesti perillä, lentomatka oli mennyt hyvin eikä pikkumies ollut moksiskaan.