Voi hyvä isä tuon eläimen kanssa.

Tallasin siis Pamille metsäjäljen Jaamankankaalle. Jälki sai vanheta pari tuntia. Jana n. 25 m, pituutta jäljellä n. 550 m, viisi kulmaa, joista 1 terävä.6 keppiä.

Ongelmana on, että Pamilla on alkuvaiheessa vauhtia aivan kamalasti ja nenä ilmassa, eikä se kestä painetta liinasta, eli heti jos kiristyy, se nostaa nenän maasta ja lähtee sekoilemaan muualle. Mutta tämä kaikki siis vain jäljen alussa. Mitä pitemmälle päästään etenemään, sen paremmaksi homma muuttuu. Kuinkahan tuota voisi harjoitella?

Alun sekoilujen jälkeen siis loppu meni ihan ok, ja saldona 5 keppiä. Toinen jäi, tiedän tarkalleen mihin. Keppeihin se on kyllä mieltynyt, malttaa etsiä tarkasti niitä ja on sitten iloinen kun löytää ja saa Frolicia. Lopuksi vielä viskeltiin wubbaa metsässä.