Eli turha reissu Iittiin ja kannattava reissu Kiteelle näin loman päätteeksi. Mutta aloitetaan Jaamankankaalta.

JÄLKIÄ

Kun torstain paimennuskisat siirtyivät lauantaille, meille tarjoutui tilaisuus käydä Josepan jälkitreeneissä Jamiksella. Pääsin mukaan Hannan ryhmään, kun lupasin tehdä Jatsille harjoitusjäljen. Tallasin Jatsille sellaisen voittajaluokan jäljen, pituutta n. 1 km, 1 terävä kulma ja monta suoraa kulmaa, kuusi keppiä. Jatsi suoriutui hommasta mallikkaasti!

Vastaavasti Hanna teki jäljen Pamille, melko kiharaisen, mutta ei ehkä ihan niin pitkää. Janatyöskentely oli ala-arvoista, Pami otti takajäljen, käänsin sen ympäri ja siitä se lähti. Pari keppiä löytyi vaivattomasti, mutta sitten sotkeuduin pusikkoon ja jouduin laskemaan liinasta irti. Sinne se ruoskahäntä sitten hävisi, enkä saanut sitä juoksemalla kiinni. Jouduin huutamaan Pamin maahan, että sain sen taas kiinni, ja sille välille jäi kaksi keppiä. Kyllä Pami jäljellä pysyi, mutta lopputulos oli vain neljä keppiä. Huoh! Treenin puutetta. Sen siitä saa, kun harrastaa liian montaa lajia. Ei tule harjoiteltua mitään kunnolla.

Unelmalle tein lyhyen harjoituksen mejää varten: Vain kerran kävelty jälki ilman verta, jossa neljä makausta ja kaato. Ensimmäisellä makauksella kuivia namuja, toisella lihapullan palasia ja kuivia nameja, kolmannella ei mitään ja neljännellä kuivia nameja ja lihapullarasia piilossa sammalien alla "kaatona". Tavoitteena siis opettaa Unski merkkaamaan makaukset kunnolla. Ja sehän toimi! Unski pysähtyi tarkastelemaan ja nuuskimaan jokaisen makauksen hyvin, myös sen, missä ei ollut namuja ollenkaan.

Tein pikku jäljen myös Hipalle. Pituutta oli ehkä 15 metriä, joka toisella kukonaskelella lihapullanmuru. Hippa on rauhallinen ja tarkka jäljestäjä, hyvin teki töitä ja jaksaisi jo pitempäänkin!

PAIMENNUSTA

Pia järjesti siis jälleen ASCAn paimennuskisat, kaikki eläimet ja kaikki luokat. Kisojen piti alunperin olla to-su, mutta tuomarin esteen vuoksi torsatin skabat siirrettiinkin lauantaille. Olin ilmoittanut Pamin torstaille ja perjantaille Started -luokkaan lampaille; tavoitteena toinen legi. Mukana meiltä myös Hanna ja Mai sekä Riitta ja Muksu. Hanna ja koirat tulivat meille torstai-iltana, ja ajelimme peräkkäin Kiteelle perjantaiaamuna. Tunnelma perillä oli kuuma myös sään puolesta. Hanna ja Mai tekivät kaunista työtä lampailla, vaikka Mai olisi mieluusti hieman juoksuttanut jo ennestäänkin lentäviä lampaita. Meilläkin meni Pamin kanssa yllättävän hyvin, vaikka alku olikin lennätystä, ja ensimmäinen portti tuli suoritettua vahingossa  Päivän päätteeksi saimme molemmat iloisia uutisia: Molemmilla hyväksytyt legit: Maille peräti 75 pistettä! Pamille 69 p. sekä titteli STDs! Tuomari kehotti nousemaan seuraavana päivänä Open -luokkaan, mutta näillä harjoituksilla (tänä kesänä kerran!) en viitsi lähteä onneani kokeilemaan, ja muutenkin olemme nyt Pamin kanssa saavuttaneet paimennustavoitteemme. Onhan se aika nastaa, että koira, jolla on aloitettu harvakseltaan paimennusharjoitukset vasta aikuisena, ja jolla ei ole luonnostaan vahvaa paimennustaipumusta, syttyy hommaan kuitenkin sen verran, että saa alokasluokan suoritettua ja  nautti työskentelystä. Mutta ennen kaikkea olen itse päässyt tutustumaan tähän hienoon lajiin.

Me palasimme siis kotiin ensimmäisen päivän iltana, kun taas Hanna jäi yrittääkseen seuraavana päivänä toista legiä. Lauantai ei kuitenkaan ollut hyvä päivä Maille eikä Muksullekaan: Mailla oli liikaa intoa ja vauhtia, työskentely oli vaikeaa ja pisteitä herui vain 66. Muksu taas hämmentyi kokemattomuuttaan ensin ankkojen kanssa, kiinnostui sitten juoksunarttujen hajuista ja jatkoi samalla linjalla myös lampaiden kanssa, joten Riitta keskeytti. Molemmat päättivät kuitenkin yrittää vielä sunnuntaina uudestaan.

MEJÄ

Voi hyvänen aika. Olin viime tipassa saanut Unskille paikan mejä-kokeeseen Iittiin. Alkuperäinen suunnitelma oli lähteä lauantaiaamuna Iittiin jäljentekoon ja osallistua su aamuna klo 8.00 alkavaan kokeeseen. Kuumuuden vuoksi aikataulua muutettiin kuitenkin niin, että jälkien teko alkoi la aamuna klo 8 ja koe su aamuna klo 5.30. Aikataulu kävi minulle niin hankalaksi, että päätin ostaa valmiin jäljen, mikä onnistuikin. Näin ollen vietin la aamun kaikessa rauhassa kotona, ja lähdin koirien kanssa ajelemaan kohti etelää vasta kahden maissa.

Helle oli polttava ja ilmastoinnista huolimatta matka tuntui kestävän ikuisuuden. Pysähdyimme useaan otteeseen uimaan ja ostoksille, ja saavuimme majapaikkaamme Iitin Viitalaan vasta n. klo 19. Sain juuri kannettua tavarat sisään, kun koetoimitsija soitti, että tuomaria on purrut kyy ja hän makaa sairaalassa eikä varatuomaria ole saatu. JAAHAS! Eipä muuta kuin kamat takaisin autoon ja kotimatkalle. Olipa kiva viettää lomapäivä 10 tuntia autossa istuen . Raivostuttavaa, mutta minkäs teet! Toivotamme tuomarille pikaista paranemista. 

LOPULTA vietämme siis viimeisen lomapäiväni hissukseen kotona siivoillen ja suunnistamme iltapäivällä vepetreeneihin. Maailmalta kuuluu mukavia uutisia: Samppa ja Sala ovat voittaneet hopeaa Palveluskoirien SM-kisojen etsintäkokeessa! Mai ja Hanna saivat toisen legin lampailla, pisteistä ei ole vielä tietoa.