Hakumetsässä tehtiin Unskille ja Pamille samanlaiset radat.
Maasto: Alue n. 60 m syvä molemmille puolille, pituutta radalla n. 110 m. Mäntykangasta ja katajikkoa, alueen takaosassa tiheämpää kuin etuosassa. Keskilinja notkossa, nousevat rinteet molemmille puolille. Keli: hiostava, pilvinen n. +21, tyyni. Piilot ja maalimiehet: 1. Lähellä oikeaa etukulmaa kuopan päällä muovipressu kohollaan (tyhjä), maalimies sen takana n. 4 m päässä puskassa. 2. Vasemmalla n. 20 metrissä rinteen päällä maakuopassa maalimies, siitä n. 6 m päässä  maastoverkolla peitetty tyhjä pahvilaatikko. 3. Oikealla n. 70 metrissä katajapuskassa anorakki levällään n. 10 m päässä keskilinjasta. Maalimies aivan oikeassa takanurkassa puskassa ja kuopassa. Ilmaisut irtorullilla, palkat kaikilta maalimiehiltä broileripullia kun koira saapuu näytölle ja asettuu maahan.
Molemmat koirat olivat ihan hulluina innosta. Pami hyppi ja juoksi ja kimitti, joten otin sen kanssa muutamia liikkeestä maahanmenoja ja luoksetuloja tullessamme autolta hakualueelle. Hyvin se taas keskittyi keskilinjalla, ja lähti ekalle pistolle oikeaan etukulmaan. Näin, kun häntä heilui sen tutkiessa pressua, mutta heti se äkkäsi maalimiehen ja teki hienon ilmaisun + näytön. Vasemmalle lähetin siten, että se saattoi itse valita, tarkastaako etukulman vai eteneekö radan suuntaisesti. Pami kävi lähellä etukulmaa, kääntyi sitten radan suuntaisesti ja juoksi suoraan laatikolle. Se huomasi, että laatikko on tyhjä, jäi katsomaan minuun päin, mutta kun en sanonut mitään, se kiersi laatikon vielä kerran ja tuli sitten pois. Kehuin ja lähetin uudelleen hieman edempää, ja sitten löytyikin toinen maalimies kuopasta. Viimeinen lähetys oikealle; Pami ei noteerannut anorakkia, vaan eteni suoraan sivulinjalle ja sieltä takakulmaan. Hauvalla oli hurjan hauskaa ja wubba sai kyytiä.
Unski oli ehkä vieläkin päättömämmässä tilassa, reuhusi ja juoksi. Vissiin neljä treenitöntä päivää välissä oli sille liikaa. Järkeä ei ollut päässä yhtään, vaan Ulupukka juoksi aivotonna ihan vaan tekemisen ilosta. Ekalla pistolla se meni pressulle, tarkisti sen ja tuli iloisena takaisin. Kehuin ja lähetin uudelleen hieman edempää; takakautta kaartaen löytyi maalimies. Sitten lähetin vasemmalle samalla tavalla kuin Pamin. Unski kävi tarkistamassa etukulman, meni laatikolle ja tuli pois. Ihan kuten Pami. Maalimiehen haju ei varmaan noussut tyynessä ja painostavassa säässä kuopasta. Kehuin, lähetin uudelleen ja sieltähän se napsahti. Suunnilleen anorakin kohdalta lähetettäessä Unski nuuskaisi ohimennen anorakin ja hävisi näkyvistä takapusikkoon. Etenin keskilinjalla hyvän matkaa, eikä koiraa näkynyt missään. Käännyin katsomaan taakseni, ja siellähän se kullanmuru seisoi kaukana takana risteessä katsellen keskilinjalle, että mihinkäs se mamma hävisi. Kutsuin pois, kehuin kovasti ja laitoin uudelleen oikealle puolelle melko läheltä takarajaa. Maalimies löytyi ja kaikilla oli kivaa. Unski oli aivan onnesta ymmyrkäisenä. Pikkuhiljaa vahvistetaan sen aivojen käyttöä: rulla löytyy VAIN maalimieheltä, ei piilolta.