Jaahas, vuoden kohokohta on taas takanapäin. Australianpaimenkoirat ry:n kesäleiriä vietettiin tänä vuonna vain pk-lajien parissa Kaavilla, toimintakeskus Raukussa. Mukana oli 35 ihmistä ja 47 koiraa. Erityisen iloinen olen siitä, että 17 "meidän koiraa" oli päässyt leireilemään! Oli tosi mukavaa nähdä taas ja seurata itsekunkin edistymistä.

Me (Unski, Pami, Viia ja minä) harjoittelimme leirillä kaikkea muuta paitsi viestiä; siis hakua, jälkeä, esine-etsintää ja tottista - joista viimeksimainittu jäi taaskin tosi vähälle. Mutta tässä leirikertomuksia lajeittain:

HAKU

Hakukouluttajana leirillä oli loistava Samuli Juntto. Treenasin Sampan ryhmässä Viian kanssa kolmena päivänä. Viipelillä on havaittavissa pientä mörkökautta: se saattaa pöhistä esim. kaatuneiden puiden juurakoille ja tummille, makaaville maalimiehille. Hakutreeneissä onnistuttiin hyvin pääsemään yli parista pelottavasta kohdasta, ja Viian into laukata täysillä maalimiehen luo lisääntyi entisestään. Tehtiin puolipakoja ja haamuja ja maalimiehet toivat Viian pois syöttäen namia. Ihan peruspentusettiä siis. Vielä perjantaiaamupäivänä pidimme omatoimitreenit Sannin, Jennin ja Hannan kanssa.

(kuva: Hanna Turunen)

Pami pääsi hakuilemaan kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla laitettiin valmiiksi kaksi maalimiestä, ilmaisut kiintorullalla, palkkana namia ja loppupalkkana tietysti wubba. Pami oli onnessaan ja toimi loistavasti. Perjantaina oli hurjan kuuma ja leiriväsymystäkin jo havaittavissa; pari huonoa tyhjää pistoa tehtyään Pami löysi toisen maalimiehen vasta pienen ääniavun avulla. Mutta hyvä niin.

Unelma hakuili yhden kerran leirin aikana. Kaksi maalimiestä valmiina, ilmaisu kiintorullalla, palkkana namia ja tietysti se wubba. Toimii kuin Unelma helteestä huolimatta. Unski oli tärkeänä ja onnesta piukeana.

JÄLKI

Heti maanantaiaamupäivänä päätin lähteä tekemään Unskille ja Pamille oikein kunnolliset voittajaluokan jäljet! Kuinkas kävikään: käsittämättömän helteen ja paarmojen uuvuttamana sain aikaiseksi Pamille n. 800 m pitkän metsäjäljen, jossa oli 6 keppiä ja kulmia aivan riittävästi. Unskille tein sovelluksen mejä- ja pk-jäljistä: n. 700 m pitkä, alkumakaus + 2 makausta, joilla nameja ja kaatona lihapullarasia. Molemmat tytöt työskentelivät virheettömästi, mutta olimmepa me kaikki ihan loppu näiden treenien jälkeen. 

Viia ahkeroi peltojäljellä pari kertaa. Hyvin se keskittyy ja ajaa rauhallisesti. Olen tehnyt pelkkää suoraa, viimeinen jälki oli n. 20 m pitkä.

(kuva: Sirkku Kouki)

ESINEET

Junttojen toivomuksesta teimme eräänä päivänä metsään n. 60 X 60 m esineruudun, johon laitettiin valmiiksi 10 esinettä merkattuihin kohtiin. Pami kävi nostamassa 3 esinettä ja Unski kaatosateessa 2. Viian kanssa leikittiin vain wubban heittelyä ruudun puolelle metsään ja tuomista.

TOTTIS

Yhtenä päivänä osallistuin Tytin loistavaan tokoryhmään Pamin kanssa. Harjoittelimme ruutua. Opin paljon kehumis-/ palkkaamisajankohdasta! Pamin kanssa treenasin omatoimisesti tokoa pariin kertaan. Luoksetulon pysäytyksessä siirryn suullisesta käskystä käsimerkkiin, koska se näyttää olevan paljon vahvempi.

(kuva: Sirkku Kouki)

Unskin kanssa pidettiin lähinnä hauskaa tottistelun merkeissä. Ja Viian kanssa taisi - hupsista jäädä tottistelu jälleen kokonaan sikseen...

Tietysti leirillä uitiin, saunottiin ja istuttiin iltaa grillillä. Tälle leirille osallistui paljon pentuja, jotka saivat muutamana iltana temmeltää pihamaalla laumana sydämensä kyllyydestä. Viia viihtyi ekalla leirillään. Tarpeitaan se ei tehnyt kertaakaan sisälle. Se tuli kaikkien kanssa hyvin toimeen ja ystävystyi helposti uusien kavereiden kanssa. Vähän se askarteli huoneessa pariin otteeseen: nakersi poikki talon yleisavaimen avaimenperänauhan, nakerteli puukontupesta pään sekä halpis-crockseistani reunat.

Leiriviikolla pistäydyimme myös Vehmersalmen puolella, mistä tulossa eri juttu, kunhan...