...pidettiin Kaavilla Raukussa. Mukana 42 ihanaa koiraa (39 aussieta, 1 labradorinnoutaja, 1 malinois, 1 walesinspringerspanieli) ja 29 ihanaa ihmistä. Kouluttajina olivat Teija Juntto (toko/tottis) ja Samuli Juntto (haku). Kun porukkaa oli paljon ja päiviä vain 3,5, jaettiin toko- ja hakuryhmät siten, että aina joillekin jäi "luppoaikaa", jolloin voi harjoitella jälkeä, viestiä, esine-etsintää ja hakua myös omatoimisesti. Varmasti jokainen leirillä ollut bloginpitäjä kertoo leiristä omalta kohdaltaan, joten keskitynpä minäkin lähinnä kertomaan meidän lauman kokemuksista.

Ensin kuitenkin täytyy kertoa leirin aloituspäivästä, keskiviikosta: Aamupäivällä pakkailimme leirivarusteet autoon ja sitten temme kunnollisen pyöräilylenkin. Iltapäivällä ajoimme ensin Outokumpuun eläinlääkäri Kirsi Väisäsen vastaanotolle, minne kokoontuivat myös Hanna, Mai, Hali ja Pinja; Bianca ja Lina sekä Elina ja Jussa. Tarkoitus oli siis kuvata Halin, Linan ja Jussan lonkat, kyynärät ja selät. Kirsin apulainen oli sairastunut ja avustimme siis itse lapsukaisten nukkumaan laitossa, kuvauspöydälle nostelussa ja röntgenkuvauksissa. Muutama tunti sujui leppoisasti hommaillessa ja rupatellessa. Ehdin samalla jopa opettaa Biancalle trimmausta. Hyviltä näyttivät hauvasten luut - ainoastaan Linan toisessa kyynärässä näkyy nuoruusiän loukkaantuminen.

Jätin Elinan, Biancan ja Hannan hoivailemaan nukkuvia koiriaan ja jatkoin itse Vehmersalmelle Kuttukuuhun. Pyöräytettiin Viian kanssa ensimmäinen legi Junior Herding Testissä, vaikka Sinikka sanoi, että "älä sitten jää säätämään siihen portille" , ja juuri sen tein. Lisäksi Viia oli aivan into piukassa hommasta, piti rivakkaa vauhtia yllä lähietäisyydeltä ja pölläytteli lampaita aina kun ehti. Hyvä arvostelu saatiin kuitenkin, ja tuomarin kommentteina paperissa lukee: "Ptruu" ja tök tök =)

Ja sitten leirille. Raukussa oli jo populaa, kahvi ja iltapala pöydässä ja kaikilla iloinen mieli. Majoittumisen jälkeen käytin Unelman, Pamin ja Viian pikku lenkillä. Ensimmäiset ehtivät jo käydä esineruutua harjoittelemassa ja sitten pidettiin tututustumisilta, johon aivan kaikki eivät kuitenkaan ehtineet, mutta esittäytyivät sitten myöhemmin.

1. (varsinainen) leiripäivä: VIIDEN KEPIN PÄIVÄ JA AZERBAIDJANILAINEN TUOMARI
Lähdimme jälkiporukkaan. Viialle tein n. 50 m pitkän makkarajäljen ihanaan sammalmetsään. Viia ajoi jäljen tarkkaan ja rauhalliseen tapaansa hienosti upouusissa jälkivaljaissaan. Jossu teki Unelmalle lyhyehkön mutta mutkikkaan jälken, josta mummu oli tietysti aivan liekeissä mutta yksi keppi jäi kosteaan ryteikköön. Itse tein Jossun Ellille jäljen, johon vahingossa jätin vain 5 keppiä; onneksi Elli löysi ne kaikki. Tein myös Pamille samantapaisen jäljen kuin Unelmalla oli - ja siihenkin älysin pudottaa vain 5 keppiä (löysin myöemmin vaatteistani ne kuudennet kepit). Pami intoili ilmavainun kanssa kulmissa, mutta pysyi jäljellä ja nosti kepit.

Lounastauolla kunnon lenkki ja iltapäiväksi mummut päikkäreille ja Viian kanssa hakumetsään. Vaikka Viian kanssa harjoittelimme jo kotona rullailmaisua kentällä, päätin ottaa suorapalkkatreenin metsässä. Todettiin, että vaikka Viia juoksee kauaskin mielellään, se etsii silmillään helppoja ratkaisuja, ja tarvitsee lisää motivaatiota nostattavia  hauskoja harjoituksia. (No, onhan se ollut tänä vuonna jo kaksi kertaa hakumetsässä - eikö se jo osaa?) Samppa ehdotti myös kokeilemaan, olisiko namipalkka silti parempi kuin wubbaleikki. Tästä siis eteenpäin seuraavalla kerralla.

Iltaohjelmaksi Runtin tytöt olivat kehitelleet aivan päättömän thriatlon-kisan. Kaikki leiriläiset oli jaettu viiden koirakon joukkueisiin. Pahat Sudet -joukkueeseemme kuuluivat minä & Pami, Lea & Hinni, Hilkka & Kiri, minä & Unelma sekä Hilkka & Valo. Kolmiottelun ensimmäinen osa oli JÄLKI, toinen osa NÄYTTELY ja kolmas osa SUOJELU. Jälkiosuudella koiran piti nostaa neljä esinettä, jotka ohjaaja keräsi kassiin ja toi joukkueen seuraavalle jäsenelle. Näyttelyosuudella azerbaidjanilainen tuomari jakoi arvosteluja summamutikassa. Koira laitettiin seisomaan, otettiin arvostelulappu pöydältä ja luettiin se kovalla äänellä jotta yleisö sai nauraa railakkaasti, ja sen jälkeen juostiin koiran kanssa ohjeen mukaan telttaan, kuka mitäkin tehtävää tekemään. Pamin arvostelu hävisi johonkin, mutta Unelman arvostelussa sanotaan:
" Ei rodunomainen lähestyttäessä vaan muistuttaa lähinnä karhua. Komeat hampaat raatelutilanteessa katsottuna. Koiran ilme ja eleet sopivan raivopäiset." Arvosana H ja loppuohjeena: "Mene telttaan tarkistamaan koirasi rabies-rokotus."
Vitra voitti Azerbaidjanin Voittaja - tittelin.

Suojeluosuudella piti kiertää kolme piiloa (koivupölkkyä) ja sen jälkeen ilmaista (retkituolissa istuva) maalimies (nukke) joko a) haukkumalla, b) puremalla (käsinä oli lelut) tai c) hiljaisella vartioinnilla.
Kilpailun ratkaisi aika, ja meidän joukkue oli kunniakkaasti hitain. Silti saimme palkinnoiksi SukuLakuja ja koirannamipusseja. Reilua!

2. leiripäivä: VATISULKEISET JA RALLYTOKOA
Aamupäivällä olimme Viian kanssa toko-/tottisryhmässä. Esitin "ongelmaksemme" perusasentoon tulemisen. Saimme Tytiltä kädestä pitäen neuvoja, kuinka pitkärunkoinen Viia opetetaan käyttämään takapäätään vadin avulla. Vati kumolleen, etutassut vadin päälle ja takapää kävelemään vadin ympäri. Kiva temppu!

Iltapäivällä vein koko trion esineruutuun. 50 X 50 m tallattu valmis ruutu odotti meitä itikkakuusikossa. Jorma ja Sari veivät ruutuun neljä vierasta esinettä, joista Pami nosti suuremmitta vaikeuksitta kolme. Koska Pami ei edennyt hyvin ruudun takarajalle, palkkasin pallolla kolmannen esineen jälkeen ja jätin homman sikseen. Unelman kanssa sama juttu. Mummulla oli kyllä hauskaa: se löysi kumisen lelukännykän ja ennen luovutusta pysähtyi vielä testaamaan piippaisiko se nenällä paineltaessa. Ei piipannut.
Viia tuotiin ruudun äärelle katsomaan, kun Jorma kävi viemässä aivan taakse yhden esineen. Viia löysi kyllä esineen, mutta ei halunnut ottaa sitä suuhunsa. Menimme yhdessä hakemaan esinettä ja kehuin Viia kun se nenällä kosketti pikku nallea. Silloin Viia ottikin esineen suuhunsa ja juoksimme yhdessä ruudusta pois. Seuraavankin esineen Jorma kävi viemässä Viian nähden, ja sen tuonti sujuikin paremmin.

Illalla Lehdon tytöt esittelivät lyhyesti rallytokoa, ja lopuksi oli leikkimielinen kisa. Kisan voittivat Sanni ja Lilli. Viian vuoro oli lepäillä, joten mummuset pääsivät taas kisaamaan ja menestyivätkin hienosti: Pamin kanssa olimme viidensiä, ja voitimme hienon kelluvan heittolelun. Unelmankin kanssa olimme kahdeksansia, ja palkintokasasta valitsin Unskille piippaavan pikku kumikoiran.

Kaikki tulokset nähtävillä Patchcoat-foorumilla.

3. leiripäivä: HAAMUJA JA ZETAA
Aamulla taas Viikunan kanssa hakumetsään. Samppa suunnitteli Viialle treenin, jossa oli haamuja, ääniapuja, pari "pimeää" kokeeksi, sekä palkkoina sekaisin namia ja wubbaa; viimeisellä maalimiehellä molemmat. Viia lähti kuin ammus apujen kanssa, mutta pimeille maalimiehelle ei oikeastaan hievahtanutkaan, vaan jouduimme auttelemaan sitä. Wubbapalkan totesimme toimivan paremin kuin namin. Tästä eteenpäin siis vahvistamme vain hauskanpitoa ja annamme vielä apuja motivaation lisäämiseksi; silloin tällöin voi kokeilla pimeillä ukoilla, mitä se jo osaa.

Koska päivä oli (vihdoinkin!) lämmin ja kesäinen, lähdin lounaan jälkeen trioni kanssa rantaan. Uittelin ensin koko porukkaa yhdessä ja sen jälkeen vielä jokaisen erikseen. Uusi, kelluva heittolelu oli mainio. Kävin Kaavilla kaupassa ja sen jälkeen osallistuin vielä Pamin kanssa tokoryhmään. Pyysin neuvoja nk. zetan opetteluun; lähinnä kuvio oli minulle vieras. Tytti ohjeistikin meitä taas kädestä pitäen, ja teimme liikkeen pari kertaa aika hyvin.

Iltapalan jälkeen lähdimme vielä Hannan & Main ja Halin, Helenan & Vitran ja Ruun sekä Biancan kanssa harjoittelemaan esineruutua. Tallasimme metsään n. 7 m leveän ja 60 m syvän kaistaleen. Yhden kakan ja pudonneiden namien jälkeen vaihdoimme paikkaa. Teimme sähkölinjalle uuden kaistaleen. Viia haki upeasti kaksi esinettä aivan perältä saakka, kun Hanna ensin näytti sille vievänsä esineet tosi kauas.

Saunan jälkeen oli Tytin ja Sampan kysely- ja palautesession vuoro. Oli kiva kuulla leiriläisten kokemuksia ja kerrata opittuja asioita.

4. leiripäivä: MUURAHAISPULLAT JA SEONNUT MUMMU
Sunnuntaiaamuna menin hakuporukan mukana metsään katsomaan lähinnä Jussan ja Linan harjoituksia. Molemmat saivat Sampalta varteenotettavia neuvoja jatkoon.
Sitten kiiruhdin Eevan ja Lean kanssa jälkimetsään. Tallasin Viialle n. 80 m pitkän lihapullajäljen, jonka kanssa kävi vähän ikävästi: Kaikki namupalat olivat salamannopeasti mustanaan täynnä muurahaisia. Siitä huolimatta Viia ajoi koko jäljen varmasti ja rauhallisesti, ja pääsin lopussa palkkaamaan rasiasta lihapullilla ja lopuksi vielä lussupallolla. Hieno mimmi!
Eeva oli tehnyt Pamille mukavan jäljen, jossa oli paljon kulmia ja neljä keppiä. Pami ajoi alkupuolella melko korkealla nenällä, mutta paransi loppua kohden. Kaikki kepit löytyivät helposti.
Unelman jälki oli Lean tekemä. Se oli hieman pitempi kuin Pamin jälki, mutta siinäkin oli mukavasti mutkia ja neljä keppiä. Unelma ajoi tarkasti ja vauhdilla. N. 20 m ennen viimeistä keppiä Unelma sekosi. Se otti ilmeisesti harhajäljen ja pyöri ja kiersi kauan aikaa. Normaalisti en hermostu näissä tilanteissa, mutta nyt ilma oli hiostava ja täynnä hyttysiä ja mäkäräisiä, ja paineistin mummukkaa ehkä vähän turhan kovasti. Viimeinenkin keppi nousi kuitenkin hetken harhailun jälkeen, ja onnelinen mummu pääsi nauttimaan wubbaleikistä.

Pikku lenkin ja ihanan lounaan jälkeen oli aika pakata tavarat ja siivota Raukku, heittää hyvästit ihanille ihmisille ja ajella kotiin. Kiitos vielä tätäkin kautta kaikille mukana olleille! Jälleennäkemisen ihanassa toivossa viritelkäähän kalujanne ja laittakaa kuvia tulemaan! =D

Mukana olivat: Hilkka & Valo & Kiri, Satu & Viiru, Maija & Vertti, Bianca & Lina, Elina & Jussa, Hanna & Hali, Mai ja Pinja, Sanni & Emma ja Lilli, Mirka & Tessu, Hanna & Hippa ja Jatsi, Sirkku & Susu, Eeva & Mina ja Reina, Marida & Roosa, Anne & Tala ja Jato, Helena & Ruu ja Vitra, Sani & Kylli ja Piki, Riitta & Vietti, Mari & Kida, Jenni & Duke, Jorma & Axi, Johanna & Elli, Mari & Jiro, Marianne & Pipsa, Sari & Jura ja Alma, Lea & Hinni, Minä & Unelma, Pami ja Viia sekä Junttojen perhe: Teija, Samuli, Joni ja Jonna + koirat Sala, Önska, Rikki, Töpö ja Fisu. Lisäksi lauantaina pistäytyivät Sari ja Nala sekä pojat.