Patchcoat-leiri järjestettiin tällä kertaa Kuttukuussa paimennuksen merkeissä. Kouluttajaksemme oli saapunut Linda S. Bell Texasista.

Linda10.jpg

Lindalla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus australianpaimenkoirista. Hän kasvattaa ja kouluttaa australianpaimenkoiria kennelnimellä Winslide. Lindan upea uros Winslow on meidän Kirin ja Muksun isä. Lindalla on ollut sekä näyttely- että työlinjaisia aussieita - ja myös siltä väliltä.

Melkein kirjan voisi kirjoittaa niistä parista päivästä, jotka vietin Lindan ja hänen tyttärensä Hannahin kanssa meillä ja niistä parista päivästä, jotka ehdin olla Kuttukuussa Lindan opissa. Linda on hyvä kouluttaja, suora, rehellinen, tiukka mutta mukava. Hänen koiranlukutaitonsa on mahtava, hän todella puhuu koiraa. Oli lähes uskomatonta nähdä, kuinka hänelle vieraat koirat keskittyivät kuuntelemaan ja katsomaan Lindan opastusta.

Meillä iltaa istuessamme Linda kertoi koulutusperiaatteistaan, kasvatustyöstään, koiristaan... kaikesta mahdollisesta pitkän aussieuransa varrelta. Hän näytti minulle Pamin kanssa, kuinka voi opetella puhumaan koirien kieltä pienin askelin - sitä samaa kehon, katseen ja liikkeen kieltä, mitä koirat puhuvat keskenään, ja mitä paimenkoirat puhuvat lauman kanssa. Kyse on hyvin pitkälle samoista asioista, mitä käytetään hevosten koulutuksessa. Avainsanoja ovat pressure (paine) ja release (helpotus, paineen poistaminen), periksiantamattomuus ja johdonmukaisuus. Koulutuksella vahvistamme koiran itseluottamusta, annamme sille eväitä ratkaista ongelmatilanteita  haluamallamme tavalla, opetamme koiraa palkkaantumaan itse siitä, että se haluaa tehdä töitä meille eikä omaksi huvikseen. Paineen antamisen kautta koira oppii sietämään painetta (kestävyys kasvaa) ja se oppii myös keinot, joilla paineesta vapautuu. Koira joutuu miettimään ja kokeilemaan itse. Näin tapahtuu syväoppimista, eikä vain hetkellistä onnistumista makupalan toivossa.

Koiramme oppivat noina päivinä varmasti paljon, mutta takuulla vielä enemmän oppivat omistajat. Moni lähti leiriltä varmasti ristiriitaisin tuntein - toivottavasti myönteisessä mielessä. Ristiriita tai konflikti on aina kasvun paikka, mahdollisuus muutokseen ja tien pää uuteen seikkailuun.

Jouduin lähtemään Pamin kanssa astutusreissulle loppuviikosta, enkä päässyt osallistumaan ja katsomaan enää AHBAn paimennuskisoja ja testejä, joissa Linda toimi tuomarina. Mai, Roosa ja Vaapu läpäisivät "paimennuskykytestin" (Herding Capability Test) hienosti! Suoraan sanoen, en olisi uskonut, että tytöillä riittää rohkeutta osallistua! Olin aivan liikuttunut kun kuulin - onnea vielä kaikille upeista suorituksista!

Mm. Sanni on kirjoittanut leiristä blogissaan, ja muutkin varmasti kirjoittavat ennen pitkää.

Mukana olivat

Sanni ja Lilli (Patchcoat Shanghai Lily) sekä Sisu (Ghosteye's Diadem Spider), Marida ja Roosa (Patchcoat Rosemary), Satu, Sirkku ja Susu (Patchcoat Sweet Dream), Anne ja Tala (Patchcoat Red Cloud) sekä Jato (Bywater Gerwald), Hilkka ja Kiri (Patchcoat Queenie), Eija-Riitta ja Vaapu (Patchcoat Raspberry), Hanna ja Mai (Patchcoat Rigmarole) + seuraneitinä Pinja, Minna ja Nuppu (Patchcoat Ruffina), Maarit ja Huti sekä minä, Pami (Patchcoat Pamela) ja Mama's Old Girl Unelma (North Legends American Dream).

Kiitos teille kaikille - olette ihania ihmisiä! Teidän kans lähtisin vaikka... Texasiin. Silmänisku

Kuvia lisää täällä.

1249294244_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vas. Hilkan ja Kirin takana Anne, Jato ja Tala, ylh. Sirkku, Susu, Satu, Marida, Roosa, Mai, Hanna, Hannah; Hilkan ja Kirin vieressä Eija-Riitta ja Vaapu sekä Minna & Nuppu. Edessä Maarit ja Huti, Sanni ja Lilli sekä Linda ja Pami. Meitsi otti kuvan.