Tänä vuonna Patchcoat päivät (järjestyksessä toiset) pidettiin 6.-7.8. Kuttukuun lammas- ja vuohitilalla Vehmersalmella paimennuksen merkeissä. Jo tiistai-iltana 5.8. Anne, Eija-Riitta ja minä koirinemme majoituimme Kuttukuun Takataloon, siis ikivanhaan suureen hirsitaloon. Aamupalalle saapuivat muutkin, mukana myös Koistisen Eija Ape-sakemanninsa kanssa. Sinikan selvitettyä perusasiat ja hieman teoriaa pääsimme kaikki toimeen koirien ja lampaiden sekä itsepäisen vuohikatraan kanssa. Lauma vietiin metsätielle, missä kukin koiransa kanssa pääsi kuljettamaan laumaa yhteistyössä Sinikan ja Vidi-bordercollien neuvonnassa. Katsomaan pääsi aina seuraavana vuorossa olevan koiran ohjaaja ja satunnaisesti myös kuvaaja. Aivan ensimmäistä kertaa lampaiden kanssa tekemisissä olivat Tala, Vaapu, Mindy, Jedi ja Ape. Tala ja Vaapu osoittautuivat jo hyvin valmiiksi paimenen aluiksi, samoin Mindy, jonka en ole ennen nähnytkään innostuvan mistään niin kovasti! Katalonianpaimenkoira Jedi kuului myös luonnonlahjakkuus-ryhmään. Ape-poika oli ensimmäinen Sinikan luokse paimentamaan tullut saksanpaimenkoira. Ape suhtautui laumaan erittäin hyvin, vaikka olisikin mielellään laittanut vähän vauhtia hommaan. Ape on jo kokenut palveluskoira ja nojaa vankasti tottikseen, joten paimennus ei ehkä ole sen laji, mutta Eija on varsin innostunut asiasta! Ehkäpä sitten joskus uuden pennun kanssa...

Kiri ja Mai  olivat puuhassa toista kertaa elämässään, ja selvästi antaneet ensimmäisen kokemuksen hautua mielessään. Molemmat olivat kovin voimiensa tunnossa ja innoissaan. Myös Pami tuntui olevan pitkästä aikaa kovin tohkeissaan ja pyrki röyhyämään pari kertaa, mutta tasoittui sitten.

Illalla käytiin metsäjälkiharjoituksia tekemässä. Vaapun kanssa siirryttiin pois namijäljeltä hyvin tuloksin. Mai ja Tala jatkoivat siitä, mihin aussieleirillä olivat jääneet. Kiri teki jo pitkää jälkeä. Itse tein Pamille ja Unskille helpot, lyhyet jäljet. Pamin kanssa jälkeä ajaessamme kolmannen kepin jälkeen Pami pysähtyi yhtäkkiä, haisteli ilmaa, veti hännän koipien väliin ja alkoi vavista. Tuli kiire takaisin autolle! Ilmeisesti metsässä oli karhu tai ilves. En ole koskaan nähnyt Pamin pelästyvän siten!

Saunan, pizzan ja öljylamppujen valossa vietetyn illan jälkeen kaikille maistui uni eikä tainnut kukaan kaupunkilainenkaan enää heräillä kukonlauluun.

Seuraavana päivänä oli vuorossa lauman kuljettaminen pellolla. Nyt kaikki saattoivat seurata toistensa työskentelyä ja kuulla Sinikan kommentit. Kaikki koirat onnistuivat kääntämään laumaa hallitusti ja tyylikkäästi. Sinikka nauroi, että meidän koirilla on ihan uusi paimennustyyli: työnnetään kieli lampaan takapuoleen, niin johan tulee vipinää kinttuihin! Pamikaan ei pyrkinyt enää ryntäilemään yhtään, vaan teki töitä halukkaasti mutta rauhallisesti.

Kiitokst kaikille mukana olijoille mukavasta seurasta, paneutumisesta ja innostumisesta! Kiitos Sinikalle, Moonalle & muulle perheelle kaikesta! Palaamme viimeistään ensi kesänä!

Mukana olivat:

  • Hilkka Nyman + Kiri (Patchcoat Queenie) 
  • Eija-Riitta Kortesluoma + Vaapu (Patchcoat Raspberry) & Mindy (Riekonhovin Red Rosie)  
  • Anne Lehto  + Tala (Patchcoat Red Cloud)  
  • Hanna Turunen + Mai (Patchcoat Rigmarole) & katalonianpaimenkoira Jedi & seuraneitinä X-rotuinen Pinja   
  • Eija Koistinen + saksanpaimenkoira Ape (Mertzenheit's Abejack) vain ke 
  • Hanne Mehtonen + Unnu (North Legends Daydream) & seuraneitinä Hertta (Aussian Foxy Fire) vain to   
  • minä + Pami (Patchcoat Pamela) & tunnelman luojana Unelma (North Legends American Dream)   

P.S. Nyt on oikeaa paimennustyöskentelyä käynyt vähintään kokeilemassa 17 kasvatistani 9, eli  puolet. Olen erittäin tyytyväinen!

1848005.jpg

Ape oli okein siivosti eikä saalistanut ollenkaan.

1854307.jpg

Talalla oli homma aika hyvin hanskassa - ja silminnähden mukavaa!

1854309.jpg

Unnukin ymmärsi heti, mistä on kyse.Ärsytti vaan tuo kaikkitietävä bordercollie.

1848008.jpg

Pami kääntää laumaa.

1848039.jpg

Anne osaa rapsuttaa Unskia juuri oikeasta kohdasta.

1848049.jpg

Kiirettä pittää. Vaapu.